2/2014 saapumiserän valatilaisuus Huovinrinteellä 22.8.2014

 

Kenraalin ”jäähyväispuhe ja testamentti”:
”OMAA MAATA ON PUOLUSTETTAVA!”

-    Yleinen asevelvollisuus on on suomalaisten valtaenemmistön hyväksymä tapa  järjestää itsenäiselle valtiolle kuuluva, elintärkeä velvollisuus: omaa maata on puolustettava, prikaatikenraali Juha Pyykönen totesi heinäkuun saapumiserän valatilaisuudessa ikään kuin jäähyväispuheenaan ja testamenttinaan, sillä hän siirtyy pian uusiin tehtäviin.

Hän piti yleistä asevelvollisuutta kustannustehokkaana tapana, jolla voidaan ratkaista pienen kansan mahdollisuus hallita suurta maa-aluetta kustannustehokkaasti. Samalla opetetaan varusmiehiä toimimaan yhteisön osana ja koulitaan heitä elämänhallintaan.
Pyykönen tietää, että asevelvollisuudella parannetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä. Nuoret saavat myös käytännön oppia esim. terveellisiin ruokatottumuksiin ja liikuntaan.

Porin prikaati lähestyy 400 vuoden ikää (perustettu v. 1626). Pyykönen totesi mielenkiintoisena yksityiskohtana sen, että kyse on aina ollut asevelvollisuudesta yhteiskuntamme kulloistakin kehitysvaihetta mukaillen. Rekryytit tulevat tällä haavaa lähinnä Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta, josta prikaati saa nyt yli kaksi kolmannesta tulijoistaan.
Pyykönen korosti veteraanisukupolven työtä ja sen antamaa kalleinta uhria nykyisen hyvinvointivaltiomme ja ja vapauden puolesta. Hän viittasi valan esilukijaan, sotaveteraani ja maakuntaneuvos Eeri Hyrkön sotatiehen mm. Talin-Ihantalan rajuissa torjuntataisteluissa. Pyykönen antoi tunnustuksen myös kaikille veteraanisukupolven naisille ja miehille ja toi esiin sen valtavan jälleenrakennustyön, joka alkoi viime sotien jälkeen.
Pyykönen rohkeni todeta, että veteraanisukupolven työ hakee vertaistaan maailman kansakuntien joukossa. ”Tällaisessa maassa kaikki haluaisivat asua”.

Hän sanoi varusmiespalveluksen olevan ainoalaatuinen ja vaativa  jakso nuoren elämässä. Tällöin nuori tarvitsee kodin tukea ja kannustusta.
-    Meistä on ehtinyt kasvaa jo itsenäinen ja toisistamme välittävä joukko. Voimme olla ylpeitä siitä, että itsenäisen Suomemme, tämän kauniin isänmaamme turvaaminen on meidän velvollisuutemme ja oikeutemme, totesi alokas Petra Minkkinen, jonka otteista huokui hienolla tavalla se, että motivaatio on korkealla ja että alokasaikana on opittu jo paljon.
-    On tärkeätä ymmärtää niin oma kuin muidenkin arvokkuus ja ainoalaatuisuus, sotilaspostori Risto Katila totesi valahartaudessa.
Hän antoi paikallaolijoille ”matkaevääksi” lauseen ”Opeta meille miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen”.

 

 

 

Varusmiesten kotijoukot täyttivät taas valakentän penkereet.

 

 

 

Lippu on joukon tärkein tunnusmerkki. Tässä on valatilaisuuden
lippuvartio siirtymässä paikalleen valakaavan jälkeen. Kentälle riitti
sen verran tuulta, että niin lippu kuin tangon kaulaan kiinnitetty
nauha liehuivat kevyesti. Nauha on joukkososastolle myönnetty
tunnustus ja muisto Vapaussodan ajoilta ja siinä on teksti "Satakunta
Pori".

 

 

 
Rivit suorassa: menossa on sotilasvalan vannominen.

 

 

Valakaavan esillukijana toimi maakuntaneuvos, sotaveteraani ja
alikersantti Eeri Hyrkkö, joka koki mm. Jatkosodan kovassa
ratkaisutaistelussa Ihantalan Kirkonmäellä tulihelvetissä
panssarintorjuntaryhmän johtajana Porin prikaatin yhdessä
perinnejoukko-osastossa Jalkaväkirykmentti 35:ssä. Hyrkön takana
prikaatin komentaja, prikaatikenraali Juha Pyykönen ja Hyrkön
vasemmalla puolella, prikaatin esikuntapäällikkö, eversti  Janne Jaakkola.
Monituhatpäinen yleisöjoukko seurasi juhlallista valatilaisuutta
hienossa säässä.

 

 

 
Valapäivän tahditti Laivaston soittokunta Saaristomeren
meripuolustusalueelta.

 

Vanhojen porilaispukujen kavalkadi on aina mielenkiintoinen
yksityiskohta ja väriläiskä Porin prikaatin valapäivänä. Joukkoa
johtaa kapteeni Matti Kulmanen.

 

Teksti ja kuvat: Kari Nummila