Porin prikaati on yksi maamme vanhimmista ja kuuluisimmista joukko-osastoista. Joukon perinteet ulottuvat pitk\u00e4lle ruotsinvallan aikaan. Perustaja oli Kustaa II Adolf, ja ajankohta oli 16.2. 1626. T\u00e4ll\u00f6in Ruotsi tarvitsi joukkoja Puolan sotaan. Rykmentin ensimm\u00e4inen komentaja oli eversti Arvid Horn, jonka nime\u00e4 kantaen rykmentti taisteli Baltiassa menestyksell\u00e4 Puolaa vastaan.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 ratsuv\u00e4en \u201dhakkapeliittain\u201d kanssa loi suomalainen kevyt ja tulivoimainen jalkav\u00e4ki kuolemattoman maineen taistelukentill\u00e4 ratkaistessaan voitokkaasti monet kuuluisat taistelut 30-vuotisen sodan aikana. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisimpia on L\u00fctzenin taistelu, jossa itse sankarikuningas 6.11.1632 kaatui.<\/p>\n
Sodasta rykmentti palasi Suomeen marraskuussa 1649 menetetty\u00e4\u00e4n 23 vuoden aikana 15 000 miest\u00e4 kaatuneina, tauteihin kuolleina ja kadonneina. J\u00e4ljell\u00e4 oli 250 tervett\u00e4 miest\u00e4. Ruotsista oli tehty suurvalta ja porilaiset olivat antaneet siihen raskaan panoksen.<\/p>\n
Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 rykmentti taisteli mm. sodissa Puolaa, Brandenburgia ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Taistelut k\u00e4ytiin p\u00e4\u00e4asiassa Baltiassa, Inkerinmaalla ja Saksan pohjoisosissa. Rykmentti oli vuosikausia varusv\u00e4ken\u00e4 mm. Riiassa. Vuonna 1657 porilaisten vahvuudesta kuoli ruttoon 90%.<\/p>\n
Suurvallan romahdus Suuren Pohjan sodan aikana 1700-1721 vaati porilaisilta raskaat uhrit. Nyt nimikin oli jo virallisesti Porin Rykmentti. Ensimm\u00e4inen kerta, kun nimi oli virallisesti asiakirjoissa, on eversti Wilhelm Bockin nimityskirja 21.11.1674.<\/p>\n
Rykmentti taisteli omalla nimell\u00e4\u00e4n koko sodan ajan ja karhuliput olivat esill\u00e4 Narvan lumituiskussa 1700, Pultavan paahteessa Ukrainassa 1709, Napuen kent\u00e4ll\u00e4 1714 ja Norjan tuntureilla vuodenvaihteessa 1718-1719. Kaikki em. taistelut ja monet muut ovat j\u00e4\u00e4neet kultakirjaimin maailman ja Euroopan sotahistoriaan. N\u00e4iss\u00e4 taisteluissa porilaisten karhuliput n\u00e4yttiv\u00e4t mallia koko Karoliini-armeijalle.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 taisteluissa rykmentit marssivat haamujen armeijaan, sotavankeuteen tai tuntemattomille teille. Rykmentti perustettiin sodan aikana uudelleen ainakin 7-8 kertaa ja aina uudelleen se tuhoutui tai kului loppuun. Tuho kohtasi useimmiten ulkomailla kaukana kotimaasta. Miehitetyn maan kansalaisen asema kotimaassa oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 vaikea ja maa menetti t\u00e4ss\u00e4 sodassa kolmanneksen v\u00e4est\u00f6st\u00e4\u00e4n sairauksiin menehtynein\u00e4, sodan uhreina ja sotavankeina.<\/p>\n
Ruotsin suuruuden aika oli sodan seurauksena lopullisesti ohi.<\/p>\n
Vuosisadan lopulla k\u00e4ytiin kuitenkin kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan nimitt\u00e4in Hattujen sota ja Kustaan sota. Koko 1700-luku oli rykmentille ja maalle taistelua id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4. Tapahtumat ennakoivat maan tulevan aseman radikaalia muutosta. Muutos tapahtui Suomen sodassa 1808-1809. Sodan seurauksena Suomi irrotettiin 70O-vuotisesta yhteydest\u00e4\u00e4n Ruotsiin ja liitettiin suuriruhtinaanmaana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Suomen sodan j\u00e4lkeen porilaisuus tuli tunnetuksi erityisesti kansallisrunoilija Runebergin ansiosta h\u00e4nen kuuluissa \u201dV\u00e4nrikeiss\u00e4\u00e4n\u201d. Sen sankari kuvaavat hyvin suomalaisten, porilaisten ja kansan syvien rivien tuntoja sodasta. Taistelupaikat kuten Juuttaa, Lapua, ja Siikajoki ovat meille tuttuja. Nimet saavat jokaisen \u201dV\u00e4nrikkins\u00e4\u201d lukeneen silm\u00e4t kostumaan. Karu tosiasia kuitenkin oli, ett\u00e4 urot\u00f6ist\u00e4 huolimatta sota h\u00e4vittiin.<\/p>\n
Ruotsinvallan ajoista prikaatille j\u00e4iv\u00e4t arvokkaat perinteet: nimi, lippu ja marssi. Marssimme tosin on otettu kansan ja sen puolustusvoimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.
\nAutonomian aikana 1809-1917 sotav\u00e4ki oli aluksi 50v. lakkautettuna. Ruotujakolaitos kuitenkin s\u00e4ilytettiin.<\/p>\n
Krimin sodan seurauksena perustettiin tarkka-ampujapataljoonia v.1855 ja my\u00f6s Porin Rykmentin ruodut perustivat sellaisen. Ruotujakoiset joukot lopetettiin v.1868 ja laitos j\u00e4i historiaan.<\/p>\n
Vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella perustettiin uudet tarkka- ampujapataljoonat, joista 2. Turun Suomen Tarkkampujapataljoona toimi Turussa vv 1880-1901. Pataljoona on Porin prikaatin perinnejoukko.<\/p>\n
Vapaussodassa Satakunnasta koottuja miehi\u00e4 alettiin valkoisen armeijan sis\u00e4ll\u00e4 kutsua Porin pataljoonan nimell\u00e4. Huhtikuun 1. v. 1918 muodostettiin virallisesti Porin Rykmentti, joka osallistui Vapaussodan taisteluihin Satakunnassa ja Tampereella. Voitonparaatiin 16.5.1918 Helsingiss\u00e4 p\u00e4\u00e4si 75 porilaista. Heit\u00e4 kenraali Mannerheim tervehti sanoen Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, Porin urhot, min\u00e4 kiit\u00e4n teid\u00e4t, te Porin pojat, voittoistanne Laviassa, Ikaalisissa, Pomarkussa, Ahlaisissa ja muualla\u201d.<\/p>\n
Vapaussodan j\u00e4lkeen rykmentti siirtyi kes\u00e4ll\u00e4 1918 Turkuun ja sai 18.3. 1919 nimen Porin Rykmentti. Itsen\u00e4isyyden ensimm\u00e4iset vuosikymmenet olivat ankaraa ty\u00f6t\u00e4 ja kurinalaista koulutusta. Kovan koulutuksen ja hyvien tulosten lis\u00e4ksi rykmentti oli kuuluisa loistavista urheilusuorituksistaan. Sen riveiss\u00e4 palvelivat aikanaan mm. tulevat olympiavoittajat Paavo Nurmi ja Harri Larva.<\/p>\n
Porilaisten maine ja koulutustaso joutuivat syksyll\u00e4 1939 kovaan ja karmeaan testiin. Lokakuun 5. 1939 tuli k\u00e4sky siirty\u00e4 suojajoukkokokoonpanoon, joka tarkoitti l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kannakselle. Rykmentin komentaja eversti Polttila tarkasti joukot 6.10. klo 15.00 Turun kasarmin kent\u00e4ll\u00e4, puhui porilaisilleen harkitusti ja miehekk\u00e4\u00e4sti, muistutti rykmentin perinteist\u00e4 ja t\u00e4hdensi kaikkien velvollisuutta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Komentaja ilmoitti my\u00f6s, ett\u00e4 rykmentti oli lakannut olemasta Turussa. Sen perinteit\u00e4 jatkaa 1. Prikaatin 111 Pataljoona, Porin Pataljoona, joka oli joukon sodan aikainen nimi.<\/p>\n
Pataljoona taisteli talvisodassa Leip\u00e4suolla ja Viipurinlahdella k\u00e4rsien kovia tappioita ankarissa olosuhteissa taisteluissa ylivoimaista vihollista vastaan, teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kunniakkaasti t\u00e4ytt\u00e4en kuten komentaja oli edellytt\u00e4nyt.<\/p>\n
Jatkosodan aikana porilaiset taistelivat monilla rintamalohkoilla, olihan porilaisia koulutettu jo kymmeni\u00e4 tuhansia. Porilaisperinteisten joukkojen taistelujen tie oli vuosina 1941-45 pitk\u00e4, raskas ja nuoren veren viitoittama. Taistelut vaativat raskaan veron, mutta itsen\u00e4isyys s\u00e4ilyi eik\u00e4 maata miehitetty. Uhrien ansiosta Suomen lippu ja Prikaatin lippu ja Killan lippu liehuvat itsen\u00e4isen Is\u00e4nmaan tunnuksina.<\/p>\n
Sodan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4maja m\u00e4\u00e4r\u00e4si joukko-osaston sijaintipaikaksi Turun ja Heikkil\u00e4n kasarmit ja Ispoisten ampumaradalla olevat rakennukset. Rykmentti oli j\u00e4lleen Turussa ja alkoi sopeutuminen rauhanajan koulutukseen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Harjoitusalueet alkoivat 1950-luvulla k\u00e4yd\u00e4 kaupungin laajentumisen vuoksi ahtaiksi ja alettiin suunnitella joukko-osaston siirtoa uudelle paikkakunnalle.<\/p>\n
Valtioneuvosto p\u00e4\u00e4tti sitten 9.9.1959 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 puolustusministeri\u00f6ille luvan pakkolunastaa S\u00e4kyl\u00e4n ja K\u00f6yli\u00f6n alueelta 4000 ha:n alue tulevan varuskunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rakentaminen aloitettiin 20.11. 1959 ja ensimm\u00e4iset joukot siirtyiv\u00e4t evl Kalevi Kuuselan johdolla Huovinrinteen varuskuntaan S\u00e4kyl\u00e4\u00e4n 25.8.1963, jolloin oli II pataljoonan tuloparaati. Prikaati eli kahdella paikkakunnalla elokuun 7. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n 1966, jolloin se oli koossa yhdell\u00e4 kasarmialueella.<\/p>\n
Prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheisiin on alusta l\u00e4htien kuulunut kymmeni\u00e4 sotia ja satoja taisteluita. Viimeinen vaihe on ollut sen historian parasta aikaa. On saatu el\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isess\u00e4 Is\u00e4nmaassa rauhan ja kehityksen vuosia. N\u00e4ist\u00e4 vuosista S\u00e4kyl\u00e4ss\u00e4 on oltu jo kuusi vuosikymment\u00e4. Maakunta on ottanut porilaiset omakseen ja prikaati tunnetaan koko maassa ja my\u00f6s laajalti ulkomailla korkeasta koulutustasostaan ja kansainv\u00e4listen joukkojen koulutuksen koulutuskeskuksena. Prikaati on my\u00f6s yksi harvoista kehitett\u00e4vist\u00e4 varuskunnistamme. Porin prikaati t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 16.2.2026 400 vuotta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Porin prikaati on yksi maamme vanhimmista ja kuuluisimmista joukko-osastoista. Joukon perinteet ulottuvat pitk\u00e4lle ruotsinvallan aikaan. Perustaja oli Kustaa II Adolf, … <\/p>\n